torstai 7. maaliskuuta 2019

Tänään: väliaikatietoja

Tänään kävin juttelemassa ryhmänohjaajan kanssa, ja palailen ensi viikon maanantain jälkeen puheisiin jatkosuunnitelmista. Oli yllättävän kiva saada käydä asioita läpi. Hierojallakin kävin aamulla kääntämässä: hartiat, niska ja rintaranka olivat ammattilaisen tietämänä aivan jumissa ja hän teki hyvin töitä avatakseen paikkoja samalla, kun kommentoin ettei tunnu missään - vain rentouttaa, mitä enemmän niskanikamia venyttää. Ja voimaa sai käyttää niin paljon, kuin halusi. Iho ja hartiaseudun lihakset tuntuvat edelleen olevan puuduksissa, ja ilmeisesti siksi en lääkärissäkään kokenut minkään näköistä kipua missään, vaikka paineli. En ole ennen kokenut vastaavaa. Jokainen päivä voi tuoda tullessaan jotain uutta?

Ystävä jakoi sivuillaan artikkelin myötätunnosta ja selailin sen aikani kuluksi läpi. Lopussa olleet pätkät koskettivat, ehkä siksikin, kun itsellä ollut parikin kuvaa kukkasesta viime aikaisissa julkaisuissa, ja olen huomannut viime päivinä kaipaavani kuulla; Olet arvokas, olet kaunis, olet rakas, olet ainutlaatuinen, sinä kelpaat ja riität. Ehkä meillä kaikilla on aina välillä kaipuu saada kuulla se, vaikka sen itse tietäisikin. Varsinkin, kun ei arjen keskellä itsekään puhu itselleen kovinkaan kauniisti ja rohkaisevasti. Annanko edes aina itseni olla sellainen kuin olen? Mutta menee liian filosofiseksi :)
Kaunista maaliskuun alkua <3 Ja muista: Olet arvokas, olet kaunis, olet rakas, olet ainutlaatuinen.

"Myötätunto on kuin ravintoa, jonka voimin sydän alkaa avata omia terälehtiään." A.L. 
Omanlaisensa vauhti

tiistai 5. maaliskuuta 2019

Loma kuulumisia ja viimeistä työharjoitteluviikkoa

Lomalla sain palautettua turkoosin jakkaran omalle omistajalleen haikein mielin, sain samaiselta asiakkaalta valokuvan paikoilleen ripustamastaan, ompelemastani lintuverhokapasta kevätauringon ja kiitoksen kera, ompelin uudelleen kiintoverhoilun työtuoliin ja mietin joudunko tekemään vielä kolmannen kerran työnjäljen hiomiseksi, tein lyhyen asiakashaastattelun näytön kohteeksi luonnostelemastani vinttihuoneesta: kesähuone, mahdollisimman halvalla, vanhaa kierrättäen, lattia uusitaan joskus, mutta ei nyt.

Jouduin pistämään itseni lomalla harmikseni pakkolepoon. Olin jo vähän odottanut kävelylenkkeilylle pääsyä, mutta tällä kertaa kuntoni alkoi romahtamaan jokaisen kävelylenkin jälkeen, ja jouduin hetken lepäämään heikotuksen kera. Lopulta päätin ottaa taukoa kävelystä ja sain läheisiltä apua oloni helpottamiseen; hierontaa, selkärullan lainaan, jumppanauhalla venyttelyohjeita, tsemppausta, lapset pääsivät käymään humputtelureissulla, kassillisen ruokaa kaappiin, tulppaaneja, magnesiumvoidetta hartioita varten ym. Sain myös itselleni ihmeeksi itsestäni irti, että varasin ajan kouluterveydenhoitajalla, sain varattua fysioterapeutilta hieroja-ajan ja ilmoitin ryhmänohjaajalle väliaikatietoja omista kuulumisistani. Tänään olisi vuorossa terveydenhoitaja. Kirjasin jo ylös oireita, ja tämä blogipäivityskin on tavallaan testi omasta kunnosta, koska koko ajan vasenta puolta pistelee niin paljon, että olen ihan hämmentynyt, että onko vain hartiajumista. Että jos meitsistä ei kuulu niin... :D Koittakaa muut osata huolehtia itsestänne paremmin <3

Rakkautta, rakkaudella <3

Lapsuudenystävän tuomat,
kevätkukat piristykseksi <3