Aikainen lintu madon nappaa

Mietin omaa mielikuvaani taiteilijoista, ja kuvittelen heidän ja luovien alojen työntekijöiden olevan monesti vauhdissa keskellä yötä. Itselläni se iskee aamulla. Kuten tänään kuun valaistessa unimajani asuntomme olohuoneessa neljän jälkeen aamulla ja kissa kuopuksemme raapiessa ulko-ovea sisälle pääsyn toivossa.
Hetken mietin, mutta nousin ylös puuhailemaan. Halusin aloittaa aamun hieman erilaisempaan tapaan ja rauhallisen aamuhetken jälkeen otin opiskelupäiväkirjani ruutuvihko -version esille ja aloin luonnostelemaan tämän työharjoittelujaksoni mahdollisia näyttöä koskevia ideoita (ja teorioita, siitä mitä pitää olla). Olin jo viikon verran sulatellut ajatusta kysyä näytöksi kahden vanhan puutuolin kunnostuksen - mutta, kuten olin vähän jo osannut epäillä; osasi koulukaverini tarkentaa tämän kertaisen näytön koskettavan aihetta tila. Hahmoteltuani ajatuksia ylös paperille sivullisen verran, sain yhtäkkiä idean, mikä sai minut innostumaan. Luonnostelin ideoita vielä toisen A4:n verran ja jätin asian hautumaan ja odottamaan yhteydenottoa asian tiimoilta opettajaan sekä toiseen aiheeseen liittyvään tahoon. Oli kiva innostua jostain asiasta niin. Ja huomasin samalla, miten innostuminen toi mieleen ensimmäisenä opiskeluvuotena silloisen ryhmänohjaajani sanat "Onko sinulla intohimoa".

Jatkoin päivää, tai pikemminkin aamua, lyhentämällä kaksi perjantain asiakkaan sivuverhoa, ompelemalla vihdoin kirjastonkirjan ohjeella olevan puolihameen ja muokkasin jo aiemmin tekemääni sängynpäätyä lisäämällä yhden panelin lisää sekä verhoilin karvamaisella kankaalla ja niittipyssyllä siistiksi.

Mutta itsellä alkaa olla kiire seuraaviin askareisiin. Viikonlopun lähetessä jälleen lisää.
Kaikkea hyvää päivän matkalle, jokaiselle <3

Sivuverho - pimennysverhokangas oli niin 

paksua, etten tehnyt perinteistä 10 + 10 taitetta.

Näyttää mielestäni näin kauniimmalta.

Toinen sivuverho - 

pellavajäljitelmää

Puolihame sivuvetoketjulla kokoa 38-40. 

Materiaalit kirpparilta.

Hehkeää huhtikuuta ja projektin työstämistä urakalla

Huhtikuun alku on ollut työntäyteinen mutta samalla aikaansaava ja aurinkokin on hellinyt keväisellä lämmöllään. Olin flunssassa kuun vaihteessa ja jäin hieman jälkeen kevään ensimmäisten näyttöjen aloittamisessa, mutta sain ilokseni kurottua toiset nopeasti kiinni. Ensimmäinen näyttö tapahtui opintojen tähän astisten asioiden pohjalta, ja toteutui omalta osaltani käynnissä olevan kirjasto-projektin puitteissa. Olimme jo aiemmin ryhmäni kanssa käyneet läpi asiakkaan kanssa tilaan tulevia värimaailma-ideoita ja niiden pohjalta lähteneet ryhmän kanssa kokoamaan ajatuksia yhteneväisestä tyylistä tilaan, sovitelleet erilaisia verhokankaita tilassa paikan päällä ja päätyneet iloisen värisiin tekstiileihin, jotka ovat vuorovaikutuksessa viereiseen saliin avautuvan maalauksen kanssa.
Itse toteutus eli työohjeiden tekeminen ja ompelutyö oli itselleni erityistä nautintoa. Näyttöön liittyvä sivuverho ja rahi ovat omalta osaltani ommeltuina ja silitettyinä odottamassa kohteeseen viemistä. Jatkoin projektin parissa ompelemalla elämäni ensimmäset piilovetoketjulliset tyynynpäälliset tilaan. Oli mielenkiintoista oppia uutta ja saada nopeutta tekemiseen. Myös alalangan vaihtaminen koulun koneisiin tuli tutummaksi, kun ommeltavaa oli tavallista enemmän. Koulun ompelukoneet kun ovat hieman erilaiset kuin oma peruskoneeni kotona. Näyttöön liittyvä sivuverho ja rahi ovat nyt omalta osaltani onnellisesti ommeltuina. Ensi viikolla pääsen jatkamaan kirjasto-projektin eteen päin viemisessä työharjoittelujakson muodossa.

Verhon alataitteen silittämistä ompelua varten

Rahin vetoketju ommeltuna puskusaumalla

Rahin sisäpuolta

Rahin- ja tyynynpäällinen valmiina

Piilovetoketju

Piilovetoketju

Valmista tuotosta