Taideprojekti nro2

Täydensin tänään loppuun alkuperäisen taideprojektityöni Kukkia.
Siveltimenkäyttö oli jo luontevampaa ja värien sekoittamisessa koin oivalluksen hetkiä. Vanhat opiskellut asiat uivat hiljalleen tehden mieleen. Tekisi hyvää varata tällaiseen tekemiseen aikaa useammin, kuin kerran vuodessa. Ihastuin itse raikkaisiin sävyihin ja työn yksinkertaisen kauniiseen lopputulemaan.

Tsirp, tsirp

Vasemmalla näkyy tuloste työn pohjana olleesta kuvasta.
Työ on nuoremman tyttären, Helmin, käsialaa

joidenkin vuosien takaa.

Merkityksellisyys

Miten on avartavaa huomata,
etten ole se virheellinen reppana,
jollaisena olen erehdyksessä itseäni pitänyt.
- Vaan ihana ja upea ihminen.

Taideprojekti 2/2

Sain eilen taideprojektityöni valmiiksi. Kritiikkiä osuu omaan silmään työn kohdennuksessa silmämääräisellä mitalla, sävyjen löytämisen haasteessa - ja puutteessa, ja tiedostan materiaalivalintani virheellisyyden (tavallinen piirustuspaperi vs. akvarellipaperi). Taide on kuitenkin joustava ystävä. Olen iloisen yllättynyt lopputuloksesta ja työn valmistumisesta, sekä siihen käyttämästäni ajasta ja tekemisen fiiliksestä. Jeij!

# Next!
# Granny's Cottage tyylihahmottelua
# Taustamusiikkia
# Lomaa kohti - jaksaa, jaksaa!

Ohi menevä juna hieman erilailla kuvattuna

Taideprojektia

Vielä parisen viikkoa koulua tälle keväälle jäljellä, ja sen kunniaksi saimme vähän erilaista tehtävänantoa. Hommana on valita kuva, josta teemme kuultopaperille ääriviivapiirustuksen ja sekoitamme puhtaalle paperille suurpiirteiset kohdat etsimillemme kuvan väreille. Lopuksi ääriviivat laitetaan värien päälle paperit yhdistämällä. 

Itse lähdin ensin liikkeelle keväisestä tulppaanipiirustuksesta, mutta lähdin testaamaan myös erilaista tyyliä muokkaamalla ottamaani kuvaa pixlr:llä. Saa nähdä mitä tästä tulee... Ja akvarellipaperia on mahdollisuus käyttää, itse vain halusin, ainakin testata, duunarimeininkiä tavalliselle paperille. 

#Taide ja luonnokset

#Kynällä piirtelyä ja nollausta

#Luokka omassa käytössä ja musiikki soi

Taiteellinen ja kaunis kaaos <3

Koulumme muutti päiväksi Tampereelle

Otimme irtioton kouluympäristöstämme, koska sisustajalle ja artesaanille on tärkeää nähdä ja kokea mahdollisimman paljon. Ammattilainen, kun imee vaikutteita töihinsä ympäröivästään - kokemastaan, näkemästään, historiasta ja taiteesta.

Kohteinamme olivat Tampereen taidemuseo sekä Amurin työläismuseokortteli, joiden välissä piipahdimme kahvilla Amurin Helmessä. Otin reissun rentoutumisen kannalta ja jätin kuvaamisen pois - halusin nautiskella kokemuksesta, rentoutua ja jättää nähtäväksi paljonko ja mitkä asiat jäisivät mieleeni retkestä. Mieleeni nousi Muumien Nuuskamuikkunen, joka joskus sanoi Muumipeikolle, miten ei kaikkea tarvitse omistaa vaan riittää kun saa katsella.

Siirryn suoraan Amuriin, koska sitä varten opettajat olivat antaneet pohdittavia tehtäviä, joita avaan omalta osaltani tässä ajatusten tiivistettyinä otantoina eli palasina:

Pienet huoneet

    Kompaktius

        Yhteisasuminen - yhteiskeittiö ja perheillä huone tai kaksi käytössään varallisuudesta riippuen.

Tuotteiden monikäyttöisyys - sanomalehdellä tapetoitiin, kuljetettiin puhtaat vaatteet saunaan, pyyhittiin takapuoli neljän reiän yhteishuussissa,.. ja sängyt sekä pöydät sai pienempään ja isompaan kokoon vuorokauden tarpeesta riippuen

    Kotoisuus ja lämminhenki

        Salusiini -verhot sisällä työskentelevän katseen korkeuteen asti

Varallisuus vaikutti vaihdettiinko kodin tekstiilejä ei koskaan vai joskus

    Kaikki mahdollinen pyrittiin hyödyntämään

        Rottaongelmat ja ruokien säilytyshaasteet

Rentoutuminen työviikon jälkeen yhteissaunassa vai vain pikainen peseytyminen muiden askareiden ohessa?

    Naisten ja miesten arvoerot

        Yhteisöllisyyden mielikuva

Miten arki oikeasti sujui? Miten naapurien kanssa tuli toimeen? Millaista kylminä talvina oli elää ja asua? Menivätkö arki- ja päivät ihmisten mielestä silloin yhtä nopeasti, kuin nykyihmisenkin mielestä menee meidän aikanamme?

Lopuksi fiilistelimme koulukaverin kanssa vielä kansainvälisellä torilla, annoin katseen kulkea ja ajatusten harhailla mukana.

Näihin fiiliksiin kun pääsisi useamminkin

- Kiitos  <3

Arjessa napattua

Mielleyhtymät.
Tunnereaktiot sanoista ja teoista.
Sensuroimattomat ja upeat arvaamattomuudessaan.
Aidot ja työstettävät.
Meissä jokaisessa,
luulen ainakin.

Ajatuksia Granny's Cottage -sisustussuunnitelman ideariihen mukanaan tuomana

Kevään toinen asiakastyöni kantaa nimeä Granny's Cottage ja on itseasiassa työ, joka olisi pitänyt valmistua jo helmi- maaliskuun vaihteessa työharjoittelujakson yhteydessä. Ehdin aiemmin tekemään projektiin jo SketchUp -pohjan mittoineen, asiakashaastattelun sekä dokumentoimaan tilan kuvin ja videotallenteen muodossa. Näin ollen ideariihi olisi seuraavana vuorossa. Olen jatkanut työn parissa tyypilliseen tapaan:
a) Paljon happihypyllä käymistä kävelylenkkeillen, jolloin ajatukset saavat harhailla rauhassa ja voin ottaa etäisyyttä projektiin hetkeksi ja antaa sen käynnistyä omalla painollaan pohjasta, joka on.
b) Ideakuvien selailua Pinterest:stä ja kansion pystyyn pistämistä, mihin keräilen kuvia, joissa on edes joitain kivoja juttuja, joista diggaan ja voisin harkita soveltaa projektissa jossain muodossa.
c) Turhautumistakin asian järkevyyteen
d) Hedelmällisiä keskusteluja
e) Mood board:n muodostamista ja tilan jäsentelyä ajatuksissa myös tyylilliseksi kokonaisuudeksi asiakkaan tarpeet ja toiveet huomioiden

Projektia eteenpäin viedessä, koin hedelmällisen keskusteluhetken opettajan kanssa selaillessani Pinterest -kuvia. En ollut edes osannut ajatella nykyiseen kohteeseen ja sen tarpeisiin kiintokalusteita opettajan kommentoidessa erästä kuvaa ja sen kyseistä ratkaisua. Muutaman päivän asiaa mietittyäni olen palannut asian äärelle ja opin näkemään kiintokalusteiden tilaa rauhoittavan ja avartavan vaikutuksen. Kiintokaluste voi myös olla erittäin monipuolinen: koko vaihtelee ja voi sisältää niin vaatetta, kirjoja, työskentelytilaa, haaveilupenkkiä, vaatteiden vaihtotilaa, valokuvia, kukkia, alustan kahvikupille,.. Listaa voinee tarkentaa ja jatkaa vielä hyvinkin pitkälle. Myös materiaalit ja sävyt antavat sille oman yksilöllisen muotonsa. Vaikkei tilaan ehkä tarvitsisi kiintokalustetta käytettävyydessä, niin sen melkein sinne haluaa tilan jäsentämisen ja mukavuuden kannalta. Tuomaan tukevuutta ja turvallisuutta muuten sekalaiseen käyttöön tarkoitettuun tilaan.

Niinpä siis niin ideariihessä kuin ehkä elämässäkin:
Uteliaisuus ja oppiminen, ajatusleikki ja ideointi, heittäytyminen ja irrottelu,
mutta kuitenkin vakaalla, turvallisella ja järkevällä pohjalla.

Kellari -projektini esitysmuodossa

Kevät 2019

Epätoivossakin on ripaus toivoa

Valoa ja varjoa

Elämässä ja luonnossa