Louise Penny - Kylmän kosketus

"Meillä on tarkkaan ohjatut ohjukset ja harhaan johdetut ihmiset." - Martin Luther King

"Minun oli käytävä helvetissä löytääkseni onnen."

"Missä on rakkautta on rohkeutta,
missä on rohkeutta on rauha,
missä on rauha on Jumala.
Ja kun ihmisellä on Jumala, hänellä on kaikki."

Louise Pennyn sanoin maalaama
pikkukylä ja sen henkilöhahmot
ihastuttavat niin, että itsekin
kaipaisin muuttaa kylään. Uppoaa
Agatha Christien pohjustamaan makuuni.
Lämmittää myös arkea.

Pohdintoja

"Mikä elämässä on tärkeää?"

Olen ollut vähän puhki sisustuspuolen opintokokonaisuuden kanssa ja yleisaineet ovat tarjonneet hyvää lepohetkeä. Olisi kuitenkin tarkoitus siirtää opinnot loppuvuodeksi pääosin sisustusalan rakennukselle. Ja se vähän jännittää. Kuntoutujankroppani joutui ottamaan jo yhden lepopäivän. Mutta olen myös koittanut kannustaa itseäni kiinnostumaan sisustamisen iloa tuottavista puolista lukemalla, sisustusohjelmilla ja siivoamalla kotia.

Voimia jokaisen hämärään ja kylmään vuodenaikaan <3

Keittiön tunnelmavalaistusta..

Lepo

"Siitäkö tietää, että pitää hetki levätä
Antaa itselle aikaa palautua ja rentoutua,
Kun toisen tavalliset ja ystävällisetkin sanat
Tuntuvat niskassa kekäleiltä ja hermoja raastavilta sivalluksilta?
Tai siitäkö kun itku kasvattaa lammikkoaan silmien takana?
Tai siitäkö kun kaipaa turvalliseen syliin halauksen lämpöön vielä aikuisena?
Tai siitäkö, kun aivot eivät osaa antaa lupaa nukahtaa ja sydän hakkaa tarpeettomasti ylikierroksilla, kivun rajoilla?"

Kesäloman loppua ja viimeisen opiskeluvuoden alkuvalmisteluja..

Paloja kesältä:

+ Pyöräretki omassa rauhassa katsellen maisemia
+ Hölkkäilykunnon iloinen paraneminen
+ Omien ongelmieni jääminen hetkittäin omaan rauhaansa sotimaan sisälläni, ja olen saanut keskittyä siihen, mitä on ympäristössäni tehtävää, nähtävää tai kuultavaa
+ Rauhallisen elämänrytmin merkitys omalle luonteelleni
+ Vaikken ole ammatiltani opettaja, olen silti omalla elämän paikallani jotain sen kaltaista arkisemmassa muodossa (Jossain lienee ulkonäkökaima, koska ammattia on tarjottu minulle useamman kerran vuoden aikana. Kuvaus on ystävän sanomaa mukaillen.)
+ Lepäämisen opettelua
+ Ihmisyyden, erilaisuuden ja armollisuuden puhuttelun alla olemista
+ Oman epätäydellisyyden hyväksymistyötä yhä edelleen
+ Aarteet hetkissä; lapsen touhujen seuraaminen, käpyaarteiden keräily, kuttujen rapsutus, ystävättären koiran ulkoilutus, marjojenpoiminta, päikkärit riippukeinussa, heinäsirkkojen sirinä, tiskatut tiskit, salaman välähdys taivaalla, saunominen ja uiminen sukulaisporukalla ilman kiirettä,..

Lapsen leikit eivät aina paljoa tarvitse

Alkava vuosi jännittää. Ahdistuskohtauskin jo kävi kylässä ja siitä yhä edelleen rauhallisesti toipuessa (kaksi vuotta ehtikin jo vierähtää ilman, jos ei muistini pahasti pätki). Mutta kehuttava on opettajieni tsemppaavaa asennetta, kun haluavat tukea minutkin valmistumaan, ja se on saanut itsestänikin jo vähän tartunta pintaa. Päivä ja hetki kerrallaan. Voin osata jotain, vaikken itse huomaisi sitä osaavani. Siihen liittyen tuttavan postauksesta lainattua:

"Luova -prosessi:

1) Tämä on mahtava

2) Tämä on hankala

3) Tämä on pepusta

4) Minä olen pepusta

5) Tämä saattaa olla ok...

6) Tämä on mahtava"

Henkilökohtaisesti koen, että luovalla alalla työskentelevä ihminen tarvitsee hyvää rentoutumiskykyä vastapainona aivotyöskentelylle. Enemmän kuin mitkä taidot itselläni on opettelusta huolimatta. Ammatillisesti koen olevani edelleen matkalla, ja ajattelen näilläkin opinnoilla olevan oma merkityksensä.

Kaikkea hyvää ja voimia päiviin, meille kaikille <3

Kesäeväs

"Joskus pienet asiat riittävät ja ovat enemmän kuin suuret suunnitelmat."

Joenrannalla
seikkaillessa