+ Pyöräretki omassa rauhassa katsellen maisemia
+ Hölkkäilykunnon iloinen paraneminen
+ Omien ongelmieni jääminen hetkittäin omaan rauhaansa sotimaan sisälläni, ja olen saanut keskittyä siihen, mitä on ympäristössäni tehtävää, nähtävää tai kuultavaa
+ Rauhallisen elämänrytmin merkitys omalle luonteelleni
+ Vaikken ole ammatiltani opettaja, olen silti omalla elämän paikallani jotain sen kaltaista arkisemmassa muodossa (Jossain lienee ulkonäkökaima, koska ammattia on tarjottu minulle useamman kerran vuoden aikana. Kuvaus on ystävän sanomaa mukaillen.)
+ Lepäämisen opettelua
+ Ihmisyyden, erilaisuuden ja armollisuuden puhuttelun alla olemista
+ Oman epätäydellisyyden hyväksymistyötä yhä edelleen
+ Aarteet hetkissä; lapsen touhujen seuraaminen, käpyaarteiden keräily, kuttujen rapsutus, ystävättären koiran ulkoilutus, marjojenpoiminta, päikkärit riippukeinussa, heinäsirkkojen sirinä, tiskatut tiskit, salaman välähdys taivaalla, saunominen ja uiminen sukulaisporukalla ilman kiirettä,..
Lapsen leikit eivät aina paljoa tarvitse |
Alkava vuosi jännittää. Ahdistuskohtauskin jo kävi kylässä ja siitä yhä edelleen rauhallisesti toipuessa (kaksi vuotta ehtikin jo vierähtää ilman, jos ei muistini pahasti pätki). Mutta kehuttava on opettajieni tsemppaavaa asennetta, kun haluavat tukea minutkin valmistumaan, ja se on saanut itsestänikin jo vähän tartunta pintaa. Päivä ja hetki kerrallaan. Voin osata jotain, vaikken itse huomaisi sitä osaavani. Siihen liittyen tuttavan postauksesta lainattua:
Henkilökohtaisesti koen, että luovalla alalla työskentelevä ihminen tarvitsee hyvää rentoutumiskykyä vastapainona aivotyöskentelylle. Enemmän kuin mitkä taidot itselläni on opettelusta huolimatta. Ammatillisesti koen olevani edelleen matkalla, ja ajattelen näilläkin opinnoilla olevan oma merkityksensä."Luova -prosessi:1) Tämä on mahtava2) Tämä on hankala3) Tämä on pepusta4) Minä olen pepusta5) Tämä saattaa olla ok...6) Tämä on mahtava"
Kaikkea hyvää ja voimia päiviin, meille kaikille <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti