Paikka: Helsingin messukeskus 11.-15.9.2019
Teema 2019: Mindspaces - materiaalinen ja aineeton sekä todellinen ja kuvitteellinen
Linkki sivustolle: Habitare
Tyrvään käsi- ja taideteollisuus -oppilaitoksen sisustusalan opiskelijat ja opettajat sekä lavastepuolen väki tutustuivat yhdessä Habitare -messuihin Helsingin messukeskuksessa 11.9.2019. Osastoille ja vuosiluokille oli annettu omat tehtävänannot tutustuttavista aihepiireistä. Omana osanani oli tutustua tämän hetken trendeihin ja haistella tulevia tuulia. Ehdimme kiertämään messualueella melkein neljätuntia, ja katseltavaa, kyseltävää ja pureskeltavaa olisi ollut pidemmäksikin aikaa, mutta ihmisen vastaanottamiskyvyt ovat rajalliset. Tekikin hyvää käydä päivän kokemuksia osastomme kesken yhteisesti läpi, keskustellen päivän aikana nähdystä ja heränneistä ajatuksista. Mieleen jääneitä poimintoja päivästä on tässä:
- Väreistä vihreän ja flamingonpunervat sävyt, värejä yleensäottaen mustavalkoisen rinnalla. Näkyykö jo kodeissa?
- Ihmisen kaipuu olla yhteydessä luontoon ja luonnonmateriaaleihin, hyödyntää luonnonmateriaaleja ja kierrätystä
- Valaisimien monipuolisuus
- Monitoimisuus esimerkiksi keittiökalusteissa; onko omassa arjessa tarvetta yksilöidylle tilalle aamiais-, vauvanhoito-, askartelu-, leivonta- tai työpistekaappina, mikä on keittiön yhteydessä kädenulottuvilla, mutta helposti laitettavissa ovien taakse piiloon?
- Teknologian kehittyminen; tyhmentääkö kehitys kohta meitä, vai onko ennenkin pohdittu jo esim. leivänpaahtimen kohdalla, että tyhmentääkö se ihmistä?
 |
Signals -osastolla oli esillä tämän hetken
trendejä. Nettisivuilla mainittiin mm. talkookulttuuri ja pehmeät arvot. Näkyvissä oli lämpimiä värejä ja asioita, joita olisi tehnyt mieli koskettaa. |
 |
| Tässä makuuhuone -asetelmassa tulee hyvin esille kaipuu luonnon läheisyyteen, värit, luonnonmateriaalit ja valaistuksen monipuolisuus. |
Jäin kotimatkalle lähtiessämme vielä miettimään, miten messuilla tuotteitaan markkinoivat ja esittelevät ihmiset kokevat messun. Kannattaako messuille osallistuminen ja tuoko se enemmän kuin vie? Itse jäin arvostamaan yksinkertaista, kotimaista, kohtaamista. Loppu peleissä itselleni on tärkeää se keitä arjessani kohtaan ja saisin edes palasen verran kokea samalla aaltopituudella olemista, alitajuntojen miellyttävää väreilyä oli sanoja tai ei, huokaista pitkin päivää "tässä on hyvä, kaikki mitä tarvitsen.". Kriisiapua esittelevässä telttamajoituksessa sain hetkeksi pysähtyä miettimään, mitä ihminen tarvitsee ja millaisiin erilaisiin olosuhteisiin voi tehdä kodin. Ja, miten siinä on iso merkitys ihmisen sisäisellä ajatusmaailmalla, ja tunnekokemuksilla.
Loppuun vielä opettajan ja toisen opiskelijan ulkomuistista mainitsema otanta luovuudesta, messuilla vastaan tullutta:
"Luovuudessa auttaa etsiminen ja tutkiminen. Luovuudessa auttaa hetkeen keskittyminen arjessa; perunaa kuoriessa katsoa, miten kuori kaartuu vai kaartuuko..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti