Asennoiduin omaan työharjoittelujaksoon listaamalla jo illalla mahdollisia tai alustavasti puhuttuja projekteja parin sivun verran A5 -lehtiöön. Siltä pohjalta oli mukava käydä nukkumaan ja päivä alkoi lapsiperhearjen katkonaisen yön jälkeen kahvin kera mukavalla otteella. Mieleeni ui kuitenkin muutamia kriittisiä pohdintoja:
Mikä on riittävää suoritusta osuuskuntatyöskentelyssäni? Osaanko arvioida sen vai varmistanko välillä opettajalta? Kun mitoitan omat työtunnit esimerkiksi tyynynompelussa ja vertaan sitä itsensä yrityksellä elättävään yrittäjään, niin miten paljon minun tulisi tehdä työtä, että saisin menot katettua ja suhteuttaa se tosiasiaan, että olen tässä tilanteessa ehkä onneksi vielä opiskelija.
Mukaan alkoi ilokseni uida myös asian hyvältä tuntuvia puolia:
Voin käyttää kahvitaukoni käymällä kävelyllä pakkaspäivässä kaupungilla, kun työssä on sopiva tauko. Voin metsästää uusia duunailuideoita näillä retkilläni. Voin panostaa aamuiseen kotona oloon, jos lapset tarvitsevat enemmän huomiota (vaikka ensimmäisenä tällaisena aamuna meinasivat myöhästyä, koska innostuin työskentelemään huomaamatta ajan kulua).
Mietin myös, että tällä tahdilla en enempää varsinaisena koulupäivänäkään olisi ehtinyt työskennellä, ja pikemminkin painoin vahingossa työpäivänä klo 7 - tähän hetkeen asti ja kello lähenee puoli viittä. Toki välissä oli oheistoimintaa, minkä voi kuitenkin sijoittaa sisältymään kahvi- ja ruokataukoihin.
Kotimatkalla koitin mielessäni hinnoitella ompelemiani tyynyjä ja mietin menekkilaskuja sekä oman työn hinnoittelua. Käsityöläisenä on vaikea päteä markettien edullisien tekstiilien rinnalla, mutta ehkä käsitöillekin on vielä nykyään omat asiakaskuntansa.
Alustava suunnitelma on, että kirjoittaisin työharjoittelupäiväkirjan koonnin viikoittain, mutta annan itselleni vapauden kirjoitella myös väliaikakuulumisia työharjoitteluun sekä muihin asioihin liittyen.
Kuvia päivän varrelta:
Ennen ruokataukoa ehdin hakea piilovetoketjut,
esikutistaa aiemmin hankkimani kankaan ja
leikata mittaan
|
Valmiina 3 kpl tyynynpäällisiä, 40 x 40 cm |
Porrasjakkara pesun jälkeen |
Porrasjakkaran puuosa hiontojen jälkeen
- jatkokäsittely vielä suunnittelun alla
|
Koulun isompi somisteikkuna sai edellisellä viikolla
tehtyyn stailaukseen vielä tähdet roikkumaan
|
Harjoittelin blogeissa nähtyjen sulkien tekoa
- viime viikollakin jo maininneestani
turkoosimmasta langasta
|
Tuo pohdintasi yrittäjänä toimimisesta: mm. työmäärästä, -ajasta ja työn jaksottumisesta päivälle. on juuri sitä mitä top-jaksolla osuuskunnassa on tarkoitus pohtia. Aluksi kaikki tuntuu varmasti kaaokselta, jäsentymättömältä, mutta pikku hiljaa alkaa kokonaiskuva hahmottumaan. Rauhassa vaan eteenpäin.
VastaaPoistaKiitos Jaana palautteestasi! Jatketaan.
Poista