Talvikuvia

Tukholman messuihin tutustuessani kiinnitin huomiota etusivun kauniiseen talviseen metsäkuvaan ja pohdin Luonto ei erehdy -lausetta. Ehkä me suomalaiset pidämme valkoisista seinistä ja valkoisesta kodista pitkä talven ja lumen vuoksi? Samoin kuin keväällä hennosta vaaleanpunaisesta omenapuiden kukintojen inspiroimana ja keltaisesta leskenlehtien pilkahdusta odottaessa, kesällä voimakkaastakin värien runsaudesta ja ruohonvihreästä ja syksyllä jälleen ruskansävyjen murretusta maailmasta kohti talven valkoista, mustanruskeaa ja havupuunvihreää sävymaailmaa...

Pakkaslumi, auringonvalo, tuulen irrottama koivunoksa,..

vaalean ja tumman kontrasti..

ja miten vaalealla ja tummalla on monia sävyjä...

Syksyltä jääneitä valkolumimarjoja jo hieman eläneiden

sävyisinä mutta kauniisti hennoissa oksissa kiinni

pysyen...