On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa, näin meidät yhteen liittää vain muistojemme maa. Jää jälki sydämiimme. Jälki unelmiin. Teille toivomme nyt näkemiin.Viimeisen kouluviikon helmiä... (täydentelen taas jälkeen päin)
Sisustustyön tekeminen Retki luontoon ja tutustumaan mökkiprojektiin, koulukaverin artesaanityöesitys, MS Teams kokoontuminen, valmistujaisjuhlat pienellä kokoonpanolla,...
Omalta osaltani viimeinen viikko on mennyt hieman eritavalla, kuin oli suunnitelmissa, lähipiirissä sattuneiden haavereiden vuoksi. Tutustuin luontoretkeen ja mökkiprojektiin vain etänä, artesaanityöesitys oli kaunis, olen ihastellut värejä niin luonnossa kuin vaatetuksissa, korjausompelin asiakkaalle yhdet käytettynä hankitut puuvillaverhot, hemmottelin itseäni kesän kunniaksi tummapaahtoisella kahvilla ja pikakahvilla parin kuukauden tauon jälkeen, ja katselin haikeana miten kolmannet opiskeluaikana käyttämäni lenkkarit alkavat paljastamaan villasukkieni värin (eli kulumaan kauniisti puhki)..
Vielä muistiin joitain positiivisia huomioita Yhteisö, retket, ammatilliset oppimiskokemukset ja jakamisen rikkaus, oppimisen rikkaus, ahkeruus, välittäminen, herkkyys, aistia kauneus ja erilaisuuden monimuotoisuus,...
Paljosta saan olla kiitollinen. Tuulta purjeisiin ja oppimisen rikkautta jatkaville ja aloittaville! (kuin myös lähteneille)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti