Uutta ja vanhaa osa 2

 Kirjoitin edellisellä kerralla vanhanaikaisesta kaupunginosasta uutta ja vanhaa -otsikon alle. Ideana oli yhdistää vanhanajan tunnelmaan ja ympäristöön nykyaikainen teknologia. Lopputulos voisi olla jopa omanlaisensa elämäntapa, jossa olisi mahdollista työskennellä niin asuinalueella kuin sen ulkopuolella. Ideointiin sisältyi tietenkin, että myös rakennusten sisätilat olisivat ajanhenkeen sopivia, nykyaikaisin helpottavin lisäyksin. Riippuen onko valinta enemmän suomalaista omaa talonpoikaisperintöä vai pelimaailmasta teollistumisen alun nuhjuista romantiikkaa. Olisiko mahdollista, että huoneistoissa olisi kestäviä, lähes iättömiä, huonekaluratkaisuja? Ehkä raskaita, mutta tilavia säilytyskalusteita, tai kiintokalusteita ja syvennyksiä vaate- ja ruokakomeron muodossa? Ehkä jopa rakennettuja kapeita salakäytäviä, portaita tai salaluukkuja lattian alla tai seinässä? Sisustuksessa voisi pohjana olla niin tummaa tai vaaleaa? Tekstiileillä omaan makuun istuvaksi vaaleista pellavaverhoista raskaaseen, tummanpunaiseen samettiin? Ehkä seinävaatteita ja vanhoja astioita? Keittiö voisi olla joustavasti nykyaikaisen moderni tai, koska tämä on vain ideointia, myös vanhankarhea. Ja jälleen, heittelen vain näitä ideoita ilmoille.

(Kuvat pixabay.com)

Vanhaa ja uutta yhdistellen

Olen jo jonkin aikaa keräillyt kuvaideoita vanhoista, terrakottatiilisistä kaupunkinäkymistä, ja miettinyt voisiko vanhanajan tunnelmaa hyödyntää myös tämän päivän kaupunkisuunnittelussa. Voisiko jossain päin olla tilaa ja tilausta vanhanajan romantiikkaa kukkivalle rakennustyylille, johon sisältyisi silti nykyaikaista tekniikkaa? Inspiraationa voisi olla sekä vanhat, romanttiset englantilaiset elokuvat kuin keskiaikaan sijoittuvat tietokone-/konsolipelit. Mitä toteutuksessa pitäisi ottaa huomioon? Olisiko hintalaatusuhde järkevä? Onko tällaisia alueita rakennettu jopa kenties lähiaikoina? Ideoinnin ei aina tarvitse johtaa tulokseen, mutta joskus kerätystä aineistosta voikin syntyä jotain uutta ja innostavaa.

(kuvat pixabay.com)

Vuoden väri 2021

Tämän vuoden väriksi Pantonen värikartasta on julistettu keltainen Pantone 13-0647 Illuminating ja harmaa Pantone 17-5104 Ultimate Gray. Tikkurilan vuoden väri on Y354 Cumulus. Molempien värikarttojen valinnan taustalta kumpuaa vahvasti toivo ja luottamus. Näiden merkitysten lisäksi sävyt ovat myös mielestäni turvallisia ja perinteisiä. Harmaa on ollut jo pidempään sisustuksessa suosittu väri, ja se uppoaa myös suomalaiseen sielunmaisemaan. Keltainen on ollut myös jo jonkinaikaa ainakin näin kevättä kohti menevässä sisustuksessa piristämässä. Vaaleansininen sopii suomalaiselle iholle ja taivasta katsoessa on sininen jo ikäänkuin aistittavissa pilviverhon läpi. Iloisia ja toivorikkaita hetkiä vuoden väreihin tutustuessa ja niiden parissa erityisesti tänä vuonna.

Vuoden väreistä voit lukea lisää mm. tikkurila.fi/colornow2021 ja urbanview.net/fi/content/21-pantone-color-of-the-year-2021 

Ikkunat

Olen tämän kesän ollut inspiroitunut ikkunoista. Ikkunoita on niin paljon erilaisia. Ikkunaa miettiessä on nähtävissä ainakin:

- ikä

- koko

- suunta ilmansuuntaan/ulkona olevaan näkymään/näkymä sisätilaan

- koristeellisuus, rimotus

- rakenne (lämpölasi, 1-,2-, 3-kerrosta,..)/ avaamisen mekaniikka

- ympäristöaukon syvyys ja upotuksen keskitys

- korkeus

- lasin sävy

- karmin sävy

- käyttötapa

- tyylien sekoitus samassa rakennuksessa tai pihapiirissä

Lempipaikkoja kodissa

Lueskelin kesällä vanhoja Unelmien Talo&Koti -lehtiä. Niiden viimeisillä sivuilla oli Ystäväkirjaosio, jossa lukijat pääsivät jakamaan tarinoita ja kuvia omasta kodistaan ja itselleen mieluisista yksityiskohdista. Meinasin itsekin täydentää tänne vastaavanlaisen kokoelman, mutta päädyn tiivistämään sen tällä kertaa vain muutamaan kodin kuvaan ja mielipaikkaani kodissa. 

Mikä on sinun lempipaikka tai -näkymä kodissasi? Vaihdatko sisustustyyliä tai huonekalujen paikkaa usein? Pysyykö kotisi pääosin samanlaisena pieniä muutoksia lukuunottamana? 

Etäopiskelut vk 22

On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa, näin meidät yhteen liittää vain muistojemme maa. Jää jälki sydämiimme. Jälki unelmiin. Teille toivomme nyt näkemiin.

Viimeisen kouluviikon helmiä... (täydentelen taas jälkeen päin)

Sisustustyön tekeminen Retki luontoon ja tutustumaan mökkiprojektiin, koulukaverin artesaanityöesitys, MS Teams kokoontuminen, valmistujaisjuhlat pienellä kokoonpanolla,...

Omalta osaltani viimeinen viikko on mennyt hieman eritavalla, kuin oli suunnitelmissa, lähipiirissä sattuneiden haavereiden vuoksi. Tutustuin luontoretkeen ja mökkiprojektiin vain etänä, artesaanityöesitys oli kaunis, olen ihastellut värejä niin luonnossa kuin vaatetuksissa, korjausompelin asiakkaalle yhdet käytettynä hankitut puuvillaverhot, hemmottelin itseäni kesän kunniaksi tummapaahtoisella kahvilla ja pikakahvilla parin kuukauden tauon jälkeen, ja katselin haikeana miten kolmannet opiskeluaikana käyttämäni lenkkarit alkavat paljastamaan villasukkieni värin (eli kulumaan kauniisti puhki)..

Vielä muistiin joitain positiivisia huomioita Yhteisö, retket, ammatilliset oppimiskokemukset ja jakamisen rikkaus, oppimisen rikkaus, ahkeruus, välittäminen, herkkyys, aistia kauneus ja erilaisuuden monimuotoisuus,...

Paljosta saan olla kiitollinen. Tuulta purjeisiin ja oppimisen rikkautta jatkaville ja aloittaville! (kuin myös lähteneille)

Etäopiskelut vk 21

Täydennän jälleen viikon edetessä..

Sisustustyön tekeminen MS Teams palaveri, taidepläjäys koululla pienryhmällä tutustuen pikaisesti ja monipuolisesti menneeseen ja nykyiseen ulkomaiseen ja kotimaiseen taiteeseen koronataiteen inspiroimana,.. Opintokortin tsekkaus opolle, ja näyttäisi olevan 180ops - valmistuminen näyttäisi olevan toteutumassa, joten ihmeiden aika ei ole ohi. Kevätretki ja todistusten jakohetki, rajoitteisiin sopivilla järjestelyillä, saattaa sittenkin olla terveelle pienryhmälle järjestettävissä. Nämä ovat vielä selvittelyn alla, ja ohjelmassa ensi viikolla toteutuessaan.

Ps. Valkoinen pöytä lähti asiakkaalle eli äidilleni viikonloppuna. En dokumentoinut, toteutin lopulta hiontojen jälkeen tyttären kanssa maalaten tiimityönä, joten ei ollut virallinen koulutyöksi. Oli kuitenkin arvokas yhteistyöhetki ja opettamalla oppii itsekin.
Lähetin viikonloppuna myös yhden työhakemuksen, josta työnantaja vastasi kauniisti antaen palautetta, ettei heillä ole minulle sopivaa työtä tällä hetkellä tarjolla. Kyseessä oli sikojen hoitaminen ja sikalan peseminen, josta itselläni ei ole kokemusta.

Koitin tehdä karanteenitaidetta. Tämä ei ole mielestäni vahvinta osaamistani. Päädyin erilaisten klassisten teosten ja nykyaikaisten posteritaiteilijoiden jälkeen kuvataiteilija Tuula Lehtisen mosaiikkityöhön, jossa on ruusu. Alkuperäinen työ on nähtävillä Danderydin sairaalassa Ruotsissa ja se on valmistunut 2018-2019.

Hyödynsin teoksessa
mainoslehtiä ja lasten
origamitöistä jääneitä
väripaperipaloja..